Eriote aherruksen tuloksista.

Toimintakäsikirjan revisiointiprosessi on kuvattavissa kaikessa lyhykäisyydessään alla olevalla tuplatriadilla, ja lukemat kertovat kuin efemeriditaulukot sijainnin toiminnan tähtikartalla. Päivitettävänä on vain koko toiminta-avaruus. Toiminnan ohjaus on kokonaisuuden hallintaa. ISO 2001:2008 on laadukkaan johtamisen standardi.
F15 Auditointi Prosessi F21
F18 Laatumenettely Riskienhallinta F29
F9 Projektihallinta
F31 Toimintakäsikirja.
Hyvä on osata vertauskuvallisuus ja analogisuus, jotka ovat metaforan perustekijät. Funktioinnilla voi jäsentää suuria korpuksia helpommin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi niin, ettei suhteellisuus silti katoa. Vaikeuden tuottaa sanoman perille meno ja ymmärrettävyys. Sama pätee myytteihin, eepoksiin, johdon ohjeisiin ja laatujärjestelmiin. Ohjeistus saatetaan kokea yhtä käsittämättömänä ja merkityksettömänä kuin myytti. Mutta monikaan ei pysy kylmänä, kun on kosioretkestä kyse.
Lisävalaisua toimintakäsikirjan luomisessa on saatu suomalaisesta mytologiasta, jonka keskeisaines on taltioitu Kielastajaan, joka on ainekseltaan lintumytologiavoittoinen. Tarvitaan syvempää ymmärtämystä käsiteltävään aiheeseen, jotta funktioiden sisältö avautuisi.
Laatujärjestelmässä F9 viittaa, indeksoi johdon antamia ohjeita, ohjeistusta ja määräyksiä. Kalevalan toimintakuvaukset pyörivät kosioretkien varassa, onpa suomalaisten kansalliseeposta Kalevalaa sanottu myö kosioeepokseksi. Toisaalta Kalevalaa on mainittu viljaeepokseksi. Kuviosta olen jättänyt F31 kohdalta pois sanan olut, joka siinä alunperin Kielastajassa on esitetty. Olut on viljasta tehtyä juomaa, jota käytettiin häiden juhlajuomana.
Toimintakäsikirjan tekstien tulisi soljua käyttäjiensä kielellä sulosimana, siitä rinnastus. Kosioretkien huipentuma on häät, naimakansan runot on Elias Lönnrotin antama nimiehdotus kansanrunokokoelman 1. versiolle. Nimi viittasi häärunoihin, jotka oliva Alku-Kalevalan keskeinen sisältö, kunnes teksti paisui ja muuttui nykyiseen mittaansa. Tekstin paisuntailmiö on myös laatujärjestelmissä ainaisena uhkana, tuotos leviää kuin pullataikina. Hiiva on oluen ja leivän käyttöainetta. Sopii pohtia mikä on toimintakäsikirjan käyte, jolla tuotetaan herkullinen, mutta sopivasti kohonnut lopputulos. Uskon että mielenkiintoinen teksti hyvin esitettynä ja sovellettuna on mieluisa käyttää. Laatudokumenttien ei tarvitse olla pakahduttavan muodollisia ja tylsiä, joskin todennäköisesti niiden on syytä olla asiallisia ja tarkoituksenmukaisia.
Laatutoiminta voisi olla yhtä juhlaa. Sen pitäisi sujua kuin leikki. Mutta kuten kaikki laatujärjestelmien kanssa puuhanneet tietävät, niin ei yleensä ole. F29 Apeutuminen kitkaan on todennäköisempää. Mihin viittaan sanalla apeutuminen. Ilmarinen, insinöörien esikuva apeutui tunnesyistä, kun vaivalla hankittu vaimo murhattiin katalasti. Lemminkäisen edesottamusten seurauksena hänen äitinsä joutui puille paljaille, ilman kotia ja pesänsijaa, kun kostajat polttivat kodin. Porukka on hirviseuran perussolu, luomismyytit ovat eeposten vakiotarinoita. Laatukäytänteen perusta lepää yrityksen henkilöstössä. Mutta jäljet pelottavat, sitä toiminnanohjauksella pyritään hallitsemaan. Kosinnan F10 voisi tulkita vaikka rekrytoinniksi, sankarit ja sankarittaret tavoittelevat työpaikkaa.
Hirvestyksessä F15 kuvaa passiin siirtymistä ja passissa oloa, jossa hikihatussa puurtanut metsästäjä joutuu odottelemaan tositoimia vilun ja surun hiipiessä puseroon, varista olosta voi tulla pitkä ikävä ja vilu ja matkalla voidaan eksyäkin. Yritysten toiminnassa muodonmuutos on erilaisia toiminnan muutoksia. Kalevalafunktioissa muodonmuutos viittaa taikataidoin tuotettuihin metamorfooseihin. Pohjolan isäntä muuttaa itsensä haukaksi, Väinämöinen luikertelee pulasta ankeriaana. Pohjan neito pysyy ihanna kaukaisena tavoitteena, josta haaveillaan, ja jonka loppujen lopuksi Ilmarinen onnistuu kuitenkin valloittamaan itselleen vain menettääkseen hänet myöhemmin katalan juonen kautta.
Vielä en ole maininnut tässä Kalevala-vertailussa mitään F4 Tuonelasta, joka laatufunktioissa on nimetty
asiakkuudeksi (markkinointi) ja hirvifunktioissa luvaksi. Kyse on yksinkertaisesti menettelytavoista. Hirvimetsällä tarvitaan hirvenkaatolupa, jotta toiminta voisi jatkua esteettä. Asiakas on king, kuten olemme tottuneet kuulemaan. Hankintamenettely on ikään kuin asiakkaan hoviherra, joka valikoi ketkä saavat kuningasta lähestyä. Joissain tapauksissa kelvollisuus mitataan referenssien määrällä ja laadulla, sillä lupa tehdä sopimus saattaa olla kiinni hyvin erikoisista kokemusvaatimuksista. Yritykset päästä mukaan ovat silloin kuolemaan tuomittuja, unennäköä. Tarjousaineistossa yhteiskuntavastuutodistukset kertovat asiakkaalle ollaanko luvallisilla teillä.
Mitä on ollut ennen, on oleva vastakin, toteaa Iso kirja.

Yllä oleva on jatkokehittely tälle:
PÄIVÄ PAISTAA RISUKASAANKIN JA SUOMETTARELLE
Tänään on se päivä, jolloin olen saanut erikoisluvan askarrella mieltäni viihdyttävissä kansallisromanttisissa aiheissa. Jotta aasinsilta jollain tavoin syntyisi leipätyöhön, lupasin kartoittaa, miten suomettaren ja päivättären hamot ovat isomorfisessa viittaussuhteessa toimintakäsikirjan funktioihin. Olenhan aika monta kertaa väittänyt tehneeni systeemin vailla vertaa, jota ei ihan vähällä pystytä seuraamaan, plagioimaan tai jäljittämään, vaikka systeemin paljastaisinkin. Suurin este on se, ettei systeemiäni joko ymmärretä tai sitä ei tahdota hyväksyä.
Tulkinta vaatii myös äidinkielen opettajaa tai Helsingin Sanomain kullttuuritoimittajia paremmat tiedot kansanrunoudesta (noin 50 vuoden rupeaman) sekä systeemiälykkyyttä. Pelkkä kyky "aineistojen hallintaan" ei auta yhtään tulkinnassa. Ei myöskään pelkkä rakenteiden hallinta, tarvitaan ehdottomasti kykyä synteesiin. Myytit eivät ole mitään tuulesta temmattuja tarinoita, vaan koodattua arkielämän kuvausta. Maailma on valmis vastaan ottamaan, mutta eihän se ole ensimmäinen kerta kun joku ei ole profeetta omalla maallaan tai omassa maassaan.
Ehkä tässä vaiheessa on enää turha suhtautua asenteella "ketä kiinnostaa". Maailmaa kiinnostaa käytännöllinen väline kansalliseen omaleimaiseen itsetuntoon. Olen tyypiltäni universalisti ja halusin luoda oman merkityssemiofäärini, jonne pääsyä ei ole kenelläkään ellen tahdo.
Alussa on ajatus
Kalevalaa on luonnehdittu monella eri tavalla, sitä on kutsuttu viljaeepokseksi tai kosiopeepokseksi, ja kansanrunojen aineistosta uskotaan voivan syntyä vaikka mitä, vaikkapa karhueepos, kuten professori emeritus Juha Pentikäinen on esittänyt.
On aikamme kallis, joten kannattaa kurkistaa arkistoon, sieltä löytyy aina jotain, kuten alla oleva talotekninen Kalevala-sovellus vuodelta 2008. Tuotekehittelyaihioissani olin todella tuottelias. Suman purkamisessa ja auki avaamisessa menee kotvanen jos toinenkin.
TALOTEKNINEN KALEVALA-SOVELLUS
Uuden Kalevalan 1. runon analyysissä osoittautui runossa olevan yhteensä 17 myyttistä mainintaa, jotka voidaan muuntaa analogioiksi talotekniikan alaan.
Hahmot ovat:
Ilmarinen (suunnittelija)
Ilmatar (piirtäjä)
Joukahainen (kilpailija)
Kalevala (talotekniikka)
Kaukomieli (visio)
Lemminkäinen (strategia)
Louhi (sopimus)
Luonnotar (taloushallinto)
Maaemä (resurssit)
Muurikki (markkinat)
Otava (ajanhallinta)
Pakkanen (lama)
Pohja (riski)
Sampo (raha, tuotto)
Ukko (asiakas)
Vipunen (asiantuntija)
Väinämöinen (johto)
Nämä voidaan ryhmittää selventäviksi triadeiksi.
TUOTANTO suunnittelija + piirtäjä => tuotto
LVI-ALA markkinat + kilpailijat => talotekniikka
TALOUS lama + riski => taloushallinto
TOTEUTUS resurssit + ajanhallinta => sopimus
YRITYS visio + strategia => johto
FOKUS asiakas + asiantuntija
Nämä vuorostaan voidaan jakaa kuuteen metaryhmään, jossa toiminta jakautuu vastuksiin, alkamiseen ja hallintaan. Kullakin ryhmällä on luonteenomainen taipumus olla jotakin em. toiminnoista. Kaikki ei aina mene myötätuuleen, liikkeenjohdollinen navigointitaito on vastatuulessa ja vastoinkäymisissä tarpeen. Vastus –sanaa ei tule lukea merkityksessä ”riesa”. Vastukset ovat voittamista varten ja osa tervettä kilpailutilannetta. Kun ryhmittelyssä vastuksiin ryhmittyvät sekä LVI-ALA että TALOUS, niin asiaa on tarkasteltava avarasti. Alan kehittymisen vastuksena on tietynlainen kehityskonservatiivisuus ja hintojen polkeminen.
AF Aloitusfunktiot TOTEUTUS + YRITYS
VF Vastusfunktiot TALOUS + LVI-ALA
HF Hallintafunktiot TUOTANTO + FOKUS.
Miksi tällaista ryhmittelyä lainkaan tehdä? Siksi että Kalevalan 1. runossa erottuvat tietyt myyttiset adjektiivit. Kun oheistuotteena on tarkoituksena ollut etsiä LVI-alan pohjimmaista myyttisyyttä Kalevalan pohjalta, niin tällä on merkitystä.
Adjektiivit ja hahmot ryhmiteltyinä eeposmetafunktioiksi:
AF ahavainen ja pakkanen; sinervä ja yläinen
VF angervoinen ja emintimäinen; pikkarainen ja raukka
HF kultainen ja kave; rautainen ja alainen.
Projekteissa on aina alku ja loppu. Tätäkin tarkoitusta varten 1. runoa on täydennetty Kalevalan 50. runon metalaatusanoilla. Täten saadut parit on sijoitettu metafunktioiden määreiksi. Näin menetellen voidaan kiteyttä alitajuinen, atavistinen toiminta-ajatus. LVI-alan toiminta kohdistuu ihmisen primaaritarpeiden tyydyttämiseen, toisin sanoen veden, lämmön ja ilman saataville saattamiseen, elämän edellytysten peruspilareihin.
AF
TOTEUTUS: ahavainen ja pakkanen
YRITYS: sinervä ja yläinen
VF
TALOUS: angervoinen ja emintimäinen
LVI-ALA: pikkarainen ja raukka
HF
TUOTANTO: rautainen ja alainen
FOKUS: kultainen ja kave.
(AF=aloitusfunktiot, VF = vastusfunktiot, HF = hallintafunktiot).
Runoksi nyt rupean ja totean, projektin kun aloitan sopimukseen tutustun, tutkin nään ja kauhistun, kun on aikataulu tiukka, tekijöistä niukka. Tunnen tulenpalavan, tuulen tupaan tulevan, aika ahavan. Vaan mitä tuosta, toimeen itseni pakotan. Johdon mukaan toimitaan, luettavaa saan. Nään milloin strategian ylevän, vision sinervän siintävän, saan toteuttaa mission, sanaa johdon sekä asiakkaan. Vaan mistä kaikki tuotto tuo? Ei hätää – tiimi venyy, tiimi luo. On tiimi rautainen, johdon ja työnsä alainen. Kun asiakas kinuaa, pieni toimistoraukka miltei ilmaiseksi puurtaa. Huonostikin kohdellaan, haukutaan kuin oisi tiimiparka angervoinen arka tai lapsi emintimäinen. Muista sääntö kultainen. On tieto arvokasta! Asiantuntijasta saat kumppanin kaveen kaunoisen; muistuta asiakasta: työ verraton hintansa väärti on.
TUOTANTO suunnittelija + piirtäjä => tuotto
LVI-ALA markkinat + kilpailijat => talotekniikka
TALOUS lama + riski => taloushallinto
TOTEUTUS resurssit + ajanhallinta => sopimus
YRITYS visio + strategia => johto
FOKUS asiakas + asiantuntija